Vietnamilainen ruokavalio

Juttelin pari päivää sitten Vietnamilaisten kurssitovereitteni kanssa. Puheenaihe kääntyi hoikkuuteen, ja totesin että en muista nähneeni yhtäkään lihavaa vietnamilaista. Ilmeni, että kyllä pulleitakin vientamilaisia on, mutta huomattavan liikalihavia ei. Tytöt selittivät, että se todennäköisesti johtuu heidän erilaisesta ruokavaliostaan.

Vietnamissa liha on kallista ja vihannekset halpoja, ja sen mukaan ruokaa myös syödään. Lihaa kuluu hyvin vähän, maitoa ja juustoa tuskin lainkaan. Ruoka koostuu pääosin vihanneksista.

Sangen yksinkertaista, mutta ihan loogista. Vietnamilaisten lihasmassa on kuitenkin näkemäni perusteella yleensä melko pieni, mikä varmasti johtuu vähäisestä proteiininsaannista.

Siispä jos joku siellä ruudun toisella puolella suunnittelee laihtumista, suosittelen vietnamilaista dieettiä sillä erotuksella, että siihen lisää runsaasti esimerkiksi palkokasveja ja kananmunia proteiininsaannin turvaamiseksi.

Olen muutamaan otteeseen ollut vietnamilaisten ystävieni luona illallistamassa. Täytyy sanoa, että heidän ruokansa on todella maittavaa, ja sen lisäksi kevyttä. Heidän kulttuurissaan illallinen syödään aina yhdessä, mikä myös on mielestäni kaunis ajatus. He, jotka ovat muuttaneet Suomeen ja eivät siksi voi tehdä tätä perheensä kanssa, kokoontuvat ystäviensä kanssa ruuan äärelle.

Pahan päivän varalle

Kaikilla on joskus huono päivä, ja oman kokemukseni mukaan naisilla huomattavasti miehiä useammin. Huonojakin päiviä tuntuu olevan erilaisia. On sellaisia, joina pahantuulisuuteen on ei edes kuulu puuttua millään tavalla, se on vain terveellinen osa mielialojen vaihtelua ja rytmiä. Minusta se on kuin sitä, että keho vuotaisi tai suodattaisi negatiivisia asioita pois. Tällaiset huonot päivät eivät saattavat olla musertavuusasteeltaan vaihtelevia, mutta paha mieli ei kestä kauaa ja seuraavana päivänä mieli on kirkas ja olo puhdistetun pirteä.

Sitten on niitä huonoja päiviä, jotka eivät tunnu olevan edes sukua edellä mainituille. Ensin tapahtuu jotain ikävää, joka jostain syystä jää suututtamaan. Kenties aloitat aamusi iskemällä pottuvarpaan sängynjalkaan. Kovaa. Mahdollisesti puolen tunnin päästä myöhästyt bussista. Kohta päivän aikana tuntuu kertyneen ikäviä asioita - suurin osa melko mitättömiä - listaksi asti Pahantuulisuutesi nousee jokaisen epäonnisuuden jälkeen vähän korkeampiin lukemiin. Saatat valita ihmisten, jopa ystäviesi, välttelyn, jotta et tartuta huonotuulisuuttasi heihinkin.

Minulla on ollut tänään huono päivä. Itse uskon tietynlaiseen energioiden vetovoimaan. Tummuneella mielialalla vedän kaikkea ikävää puoleeni kuin magneetti. Negatiivisuus siis vetää negatiivisuutta puoleensa. Sain tänään aamupäivästä soiton, joka pilasi päiväni heti alkuunsa. Sovin ystäväni kanssa lounastreffit koululla. Olin itse jo koulun ruokalan edessä ystävääni odottamassa, kun hän ilmoitti, että myöhästyy melko paljon. Ruokajonossa yksin seisoessani mietin, että kaiken logiikan mukaan kohta pitäisi tapahtua jotain ikävää. Kurotin ottamaan haarukkaa, ja kaksi putosi lattialle. Totesin mielessäni "No, niin".

Ainoa tie ulos negatiivisuuden kehästä on katkaista se. Toisin sanoen siis pahantuulisuus pitää karkottaa ja hyväntuulisuus kutsua sisään. Samalla huonot asiat eivät enää vaikuta sinuun niin vahvasti.

Mitä siis teet kun on viimeksi mainitun lainen huono päivä? Itse keräilen kaikenlaista hauskaa pahojen päivien varalle - tosin melko useinkaan en niiden olemassaoloa enää huonon päivän koittaessa muista. Ystäväni kirjoitti minulle kirjeen, jossa lukee syitä olla onnellinen. Se on minulla visusti tallessa. Weheartit.com:ssa minulla on kategoria, johon keräilen hauskoja tai suloisia juttuja pahan päivän varalle.

Pääasia on rentoutua. Ainakin ensin. Laitan päälle rennot vaatteet, joissa tunnen oloni hyväksi. Päästän hetkeksi irti suunnitelmista ja aikatauluista, ja teen vain mitä huvittaa. Kaapin perukoilla saattaa olla jemmassa jotain namia hätätapauksia varten. Mikäli suklaa on ollut pannassa, se vapautetaan. Jos tekee mieli jotain tiettyä ruokaa, sitä syödään. (Mässäily on silti kielletty, jottei sitä seuraava morkkis vain pahenna masennusta.) Jos on fiilistä lähteä salille, se yleensä auttaa; muutoin voi olla parempi jättää suosiolla seuraavalle päivälle. Raikas ilma tekee hyvää myös: kävely ulkona rentouttaa. Lemppari tv-sarja on myös takuuvarma valinta: omat suosikkini tällä hetkellä the Bg Bang Theory sekä Community.

Musiikki ja erityisesti laulaminen hälventävät henkistä kipua, joten luukuta lempibiisejäsi täysillä - tai ainakin niin kovalla kuin pystyy ilman, että naapurit häiriintyvät. Tutkimusten mukaan myös tekohymyllä voi huijata aivoja piristymään. Siispä SMILE.

Älkäämme unohtako itsensä hemmottelua! Hiushoidot, kasvohoidot, jalkahoidot, kynsien lakkaus, meikkileikit, pitkä kuuma suihku (tai vielä parempaa: kylpy), sauna, venyttely... Kaikki on hyväksi! :)
Kun olet vähän rentoutunut ja kiukku laskenut, ota luuri kauniiseen käteen ja soita ystävälle! Ehdottomasti parasta lääkettä mitä on :)

Mikäli paha päivä osuukin viikonloppuun niin biletyskään ei ole huono idea ;)

Muodot esiin!

Tänään huomasin HS:n verkkosivuilla Iso peppu on pop -nimellä otsikoidun jutun. Kiinnostuin heti, sillä olen erittäin kiinnostunut erilaisista kauneusihanteista ja siitä mistä ne ovat peräisin. Lisäksi juttu antoi minulle toivoa, sikäli kun minulla itsellänikin on mielestäni melko iso peppu.

Olin pienenä hoikka, enkä tietenkään sen ikäisenä ajatellut kroppani ulkonäköä tuon taivaallista. Teininä muotoja alkoi tietenkin tulla, ja kun sen lisäksi vain istua nökötin kotona yhden kesän, sain melko muhkeat reidet ja takapuolen. Siinä iässä kaikkein halutuin vartalotyyppi oli se laihin ja pikkuisin, joten en ollut tyytyväinen. Vasta lukion viimeisen vuoden aikana sain ylä- ja alavartalon kokojen välille vähän paremman tasapainon, kun aloin harrastaa useammin lenkkeilyä. En ole koskaan ollut lihava, mutta olin aina haaveillut pienemmistä reisistä ja silloin lopulta pääsin ensimmäistä kertaa lähemmäs tavoitettani ja olin todella ylpeä itsestäni.

On paljon ihmisiä, jotka ovat normaalipainoisia, mutta kärsivät esimerkiksi rasvan kertymisestä johonkin tiettyyn paikkaan kehossa, esim. vatsa, tai reidet ja peppu. Minä olin myös sellainen, ja olin jo todennut, että ei se laihtuminen todellakaan ole ihan helppo homma, kun on jo valmiiksi melko hoikka. Jossakin vaiheessa aloin pitää ruokapäiväkirjaa, ja tajusin syömiseni määrän olevan tarpeellista suurempi. Siispä vähensin. Sitten aloin juosta - piti olla jokin keino saada tauko yo-kokeisiin lukemisesta - vaikka tarkoitus ei ollut varsinaisesti painon pudotus. Yo-mekon etsimiseen mennessä kuitenkin huomasin, että totta tosiaan - minusta oli tullut pienempi. Voi sitä riemua kun aloin käymään vaatekaappia läpi ja ne vanhat farkut oikeasti solahtivat jalkaan! :)

Sitten aloin käydä salilla ja kuntosalilla. Rakastuin kuntoiluun, vaikka nuorempana olin vihannut kaikkea liikunnallista. Vaihdoin ruokavalion proteiinipainotteisempaan. Muutamaa kuukautta myöhemmin rasvaprosenttini oli naiseksi hyvin alhainen ja muutenkin terveellisyyden rajamailla - vaan reidet ne olivat ja pysyivät. Aloin tajuta, että syypää ovat geenini. Ajatus oikeastaan helpotti! En voi tehdä asialle mitään, siispä turha murehtia.

Nykyisin hyväksyn kroppani, ja itse asiassa pidän siitä. On siistiä, että on iso peppu, mitä sitä muuten klubilla sheikkaisi! Ja tykkään myös vyötäröstäni, se on aina ollut kapea ja muodokas. Olen tätä nykyä myös ihastunut vähän lihaksikkaampaan naisvartaloon, sillä tiedän että on terveyden kannalta hyvä asia, että vartalossa on kunnon lihasmassa. Kiinteän kurvikas kroppa on minulle pop.

Opiskelijan aamujumppa

Olipa vuodenaika mikä tahansa, aamulla olo on usein melko väsynyt eikä sitä mitenkään tahtoisi jaksaa lähteä koulun penkille saatikka siellä keskittyä johonkin. Monilla, kuten minulla, varmaankin sama tunne opinnäytetyön suhteen. Ei jaksaisi. Mutta kun pitäisi.

Itse kärsin niska- ja hartiaseudun lihasten tukkoisuudesta, joka aiheuttaa päänsärkyjä ja migreeniä. Haluan vältellä särkylääkkeiden ottamista kovin usein, mutta jollakin kivut pitäisi silti estää. Eräänä yönä päähän sattui niin paljon, että pyörin vain voimattomana sängyssä, kunnes lopulta päätin laittaa hommalle stopin. Nousin sängylle istuutumaan ja venyttelin hitaasti kaulan ja yläselän lihakset. Johan helpotti!

Tänä aamuna heräsin niin ikään toista päivää perätysten päänsärkyyn. Usein pitäisin tätä tekosyynä olla tekemättä mitään, pistää tabun naamaa ja odottaa kivun hellittämistä telkkariohjelmia katsellen. Tiesin kuitenkin, että päänsärky johtuu nimenomaan siitä, että veri ei pääse kulkemaan kunnolla tukkeutuneiden lihasteni läpi päähän. Särkylääkkeet kyllä auttaisivat, mutta vain hetkellisesti, sillä itse ongelman aiheuttaja ei niillä poistu.

Niimpä siis tein sarjan venytyksiä. Kylläpä lähti veri kiertämään! Vireystila nousi sen verran, että voin nyt hyvillä mielin jatkaa opparin kirjoittamista. Tässä ohjeet venytyksiin, jotka minulla toimivat:

1. Seiso jalat lantion levyisessä asennossa. Rullaa yläkroppaa ylhäältä alas ja takaisin ylös, hitaasti nikama nikamalta. Ylös noustessa pää nousee viimeisenä.
2. Pyörittele päätä: tee kaulalla puoliympyrän muotoista liikettä rintaa myöten kumpaankin suuntaan. 
3. Käännä päätä ylös ja alas: nosta leuka ylös niin että pää on takakenossa, ja leuka alas rintaa vasten. Toista muutaman kerran.
4. Istu tuolille tai sängyn reunalle selkä suorana. Paina leuka alas ja paina päätä käsillä. Tunnet venytyksen yläselässä.
5. Käännä päätä tiukasti oikeaan, ja käännä sitten takaisin keskelle. Tee sama vasempaan. Toista muutaman kerran. Tämä tekee hyvää niskalle.
6. Kallista päätä oikealle, ja tehosta venytystä laittamalla oikea käsi pään päälle. Pidä vasen käsi nyrkissä ja selkä suorana. Toista sama toisin päin. Tämä venyttää kaulaa.
7. Nosta hartiat niin ylös kuin saat, pidä niitä siinä hetki tiukasti, ja anna sitten retkahtaa rentoina alas. Toista. 
8. Venytä rintalihakset: laita käsi 90 asteen kulmassa esim seinän kulmaa vasten, paina, ja samalla työnnä vartaloa eteenpäin. Toista kummallakin puolella.
9. Venytä kyljet: seiso ensin suorana, nosta sitten vasen käsi ylös ja kallista sitä ja yläkroppaa sen mukana oikealle. Oikea käsi pysyy alhaalla, osoittaen viistosti vasemmalle. Liikuttele itseäsi, kunnes löydät kohdan jossa venytys tuntuu mukavalta. Toista toisin päin.
10. Laita kädet yhteen selän takana ja yritä nostaa niitä ylöspäin niin paljon kuin saat. Kokeile samaa yläkroppa alas taivutettuna. 
11. Lopuksi rullaa vielä alas ja anna yläkropan roikkua ihan rentona käsiä ja päätä myöten. Ole siinä hetki ja rullaa vielä kerran hitaasti ylös. 

Tämä aamuun tarkoitettu lyhyt venytyssarja vaikuttaa vain ylävartaloon, mutta muutakin vartaloa kannattaa huoltaa venyttelemällä esimerkiksi iltaisin tai silloin kun se sinulle sopii tai kaipaat hetkeä rauhoittua ja keskittyä itseesi ja kehoosi. 

Kenen tahansa, joka työssä tai opiskellessa joutuu istumaan tai olemaan paljon tietokoneella, olisi syytä vetreyttää lihaksia aina silloin tällöin. Se voi tuntua pieneltä ja mitättömältä asialta, mutta voi nostaa vireystasoa paljonkin ja ehkäistä päänsärkyjä ja migreeniä. 

Todella tukkoisiin lihaksiin tietenkään ei tepsi muu kuin kunnon hierojalla käynti, mutta venyttely auttaa jo paljon, ja sen avulla voi pidentää hierojakäyntien väliä.